Asiakäsikirjoitus 2 28.11.2010
Hannele Niskanen
Kehittämishankkeenani suunnittelen verkkokurssin opintojaksoon Visual History (5 op). Olen opettanut tätä opintojaksoa Pohjois-Karjalan AMK:ssa englanninkielisille Design opiskelijoille omassa Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksessa. Kehitän tästä opintojaksosta yhden täysin verkossa tapahtuvan opintojakson.
Kehityshankkeena olevan opintojakson tarvelähtöinen analyysi
Opintojakso kuuluu pakollisina opintoina toisen vuoden muotoilun opiskelijoille englanninkielisessä Design koulutusohjelmassa. Nämä opiskelijat ovat läsnä olevina päiväopiskelijoina. Opiskelijat ovat ns. nuorisoasteen opiskelijoita, iältään 19 – 30 vuotiaita. Pääsyvaatimuksena opiskelijoilla on lukio tai muu toisen asteen koulutus. Opiskelijoista on yleensä noin puolet suomalaisia ja toiset puolet ulkomaalaisia. Kaikilla opiskelijoilla on hyvä englanninkielen taito ja he ovat hyvin kansainvälisesti orientoituneita. Opiskelijoiden aiempi osaaminen vaihtelee, mutta suurin osa tulee lukiosta suoraan. Tällöin osaaminen taide- tai muotoilun historiasta on vielä kovin ohutta. Haasteena tulee olemaan mielenkiinnon herättäminen ja motivointi. Se, että opiskelijat tiedostavat historian merkityksen tulevaisuuden suunnittelussa.
Opintojaksoa on myös suunniteltu tarjottavan ulkomaisille partneriyliopistoille osaksi opetuksellista yhteistyötä. Nähtäväksi jää, toteutuuko tämä ja osallistuisivatko omat opiskelijat yhtä aikaa ulkomaalaisten partneriyliopistojen opiskelijoiden kanssa opintojaksolle. Osallistujamäärä ei voi kuitenkaan kasvaa kovin suureksi aina yhden toteutuksen aikana, maksimissaan 30 opiskelijaa.
Hyödyt opintojakson tuottamisesta verkkoon:
Koska opintojakso toteutetaan englanninkielellä, on sen kansainvälinen levitys mahdollista. Huomioon otettava seikka kurssin suunnittelussa onkin se, että opiskelijat tulevat eri kulttuureista ja siihen voisi osallistua eri puolilla Eurooppaa asuvia opiskelijoita. Hyöty verkko-opintojaksosta omille opiskelijoille olisi ainakin se, että he voisivat suunnitella oman aikataulunsa opiskeluun päivittäisellä/viikottaisella tasolla joustavammin. Muotoilun opiskelijoiden opiskelu on projektioppimiseen perustuvaa, he toimivat projekteissa ulkopuolisten toimeksiantajien kanssa. Tällöin toiminta on samantapaista kuin työelämässäkin ja opiskelijat toimivat paljon toimeksiantajien aikataulun mukaan. On hyvä, että opiskelijat saavat suunnitella oman ajankäyttönsä joustavammin ja kontaktityöskentely koululla keskittyy enemmän suunnittelu- ja pajatyöskentelyyn ja ammattia tukevat teoriaopinnot voisi suorittaa esim. verkossa.
Kurssin sisällön ydinainesanalyysi
Opintojakson ydinosaaminen:
Learning objectives: The student recognizes the most important stylistic periods of Western design, art and architecture and can analyze them as products of a certain social era. He/She has knowledge of the different parts of design, as well as schools and the most remarkable professionals and their production. He/She gets acquainted with Finnish and pan-European design language within applied arts, industry and handicrafts in different periods of time and through this knows how to search for information on the history of his/her profession. The student also understands the importance of international art and design trends and different phenomena related to them and is able to connect the history of his/her profession to his/her professional image.
Opintojakson sisältöön saattaa tulla vielä muutoksia, mutta ne on sitten sovellettavissa osaksi verkkokurssia myöhemmin.
Opintojakso jakaantuu useaan teemaan joilla on vielä omat ydinainesosaamistavoitteet:
Teema 1. Orientation
Osion tavoitteena on herättää mielenkiintoa visuaaliseen historiaan ja liittää aihe aiemmin opittuun ja koettuun. Teeman tavoitteena on myös kehittää havainnointikykyä ja kiinnittää huomio opiskelijan omaan visuaaliseen ympäristöön ja sen merkitykseen.
Teema 2. Periodof styles in Western Europe
Opiskelija omaksuu perustiedot tyyleistä ja taidehistoirallisista ajanjaksoista aikavälillä 5000 eaa - 1900. Opiskelija tunnistaa eri tyylit ja niiden erikoispiirteet eri ajanjaksoina. Opiskelija osaa analysoida eri tyylien piirteitä.
Teema 3. Industrialisation in Europe from beginning in the 18th century. Changes in consuming and social life. Arts & crafts movement, Art Nouveau, Development of the Finnish arts and crafts in the beginning of the 20th
Opiskelija omaksuu perustiedot tämän ajanjakson tapahtumien vaikutuksesta esinekulttuurin ja muotoilijan ammattikunnan kehitykseen . Opiskelija tunnistaa eri tyylit ja niiden erikoispiirteet eri ajanjaksoina. Opiskelija osaa analysoida eri tyylien piirteitä.
Teema 4. The beginning of the era of the Industrial Design. 1920 – modern time
Opiskelija omaksuu perustiedot tämän ajanjakson tapahtumien vaikutuksesta esinekulttuurin ja muotoilijan ammattikunnan kehitykseen. Opiskelija tunnistaa eri tyylit ja niiden erikoispiirteet eri ajanjaksoina. Opiskelija osaa analysoida tämän ajanjakson muotoilullisia ilmiöitä.
Teema 5. Applying history of Design into own professional use
Opiskelija osaa soveltaa visuaalisen historian ilmentymiä omassa suunnittelussaan ja osaa analysoida historiassa tapahtuneiden kehitysvaiheiden merkitystä ja vaikutusta omaan suunnitteluunsa.
Oppimisprosessin ja Oppimistehtävien suunnittelu
Aikataulu:
Opintojakso on 5 op laajuinen ja se on yhden lukukauden aikana tapahtuva. Opintojakso etenee teemoittain ( 5 klp)ja kukin teema on aikataulutettu. Kuhunkin teemaan kuuluu luento, oppimistehtävä ja keskustelu. Kullekin teemalle annetaan aikaa sen verran, että opintojakso kokonaisuudessaan olisi suoritettu lukukauden aikana.
Opintojakson eteneminen teemoittain:
Opintojakso etenee orientaatio osiosta teemoittain eteneviin visuaalisen historian aihealueisiin ja loppuu soveltavaan ja kokoavaan osioon. Periaatteena on konstruktiivinen oppimiskäsitys jonka mukaan tietoa rakennetaan etenevästi aiempaa tietoainesta täydentäen. Oppimistehtävissä opiskelijat työskentelevät yhdessä tietoa rakennellen.
Opiskelijat dokumentoivat koko opintojakson blogiin tai wikiin. Sinne kerätään oppimateriaalia sekä liitetään kuhunkin osioon kuuluvaa omaa kuvamateriaalia. Tavoitteena on oman osaamisen kehittäminen ja henkilökohtaistaminen. Opiskelijat voisivat esim. kerätä kuhunkin teemaan liittyviä kuvia esim. omasta ympäristöstään tai matkoilta. Yhtenä tehtävänä on tutustua johonkin erityiseen historiaan liittyvään kohteeseen (esim. museo tai opintomatka), jonka he dokumentoivat blogiiin. Blogia hyödynnetään myös kurssin lopun soveltamisosiossa.
Teema 1. Orientation
Oppimisprosessi alkaa orientoitumalla aiheeseen. Opintojakson tavoitteet ja sisältö on Moodle sivujen alussa. Oppimistehtävänä on havainnointitehtävä, jonka avulla opiskelija herättää aiemman osaamisensa ja oman aiemman kokemusmaailmansa havaitsemalla omaa visuaalista ympäristöään ja analysoimalla sen merkitystä ja historiaa. Tehtävät palautettaisiin Moodlen keskustelualueelle kaikkien nähtäväksi. Opiskelijat esittelevät tällä tavoin omaa elinympäristöään toisilleen ja tulevat siten tutuksi toisilleen. Tässä voi hyödyntää esim. opiskelijoiden monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Oppimistehtävään tulisi liittää myös toisten töiden kommentointi.
Teema 2. Tyylihistoria
Tässä teemassa on tavoitteena omaksua perustietoa varhaisimmista taiteen-, arkkitehtuurin- ja esinehistorian tyyleistä. Tähän osioon liittyy ääniluento aiheesta, jossa tulee lyhyesti pääpiirteet orientoinnin pohjaksi. Oppimistehtävänä olisi tiedonkeruu tehtävä ryhmätehtävänä. Lisäksi oppimistehtävä olisi ryhmäkeskustelu, jonka aikana analysoidaan eri tyylien piirteitä ja pyritään omaksumaan eri aikakausien ominaispiirteitä visuaalisen historian kannalta.
Teema 3. Teollistumisen aika 1700-1800 l.
Teeman tavoitteena on tutustua teollistumisen vaikutuksiin ja syihin. Omaksutaan myös perutiedot tämän aikakauden tyyleistä ja liikkeistä. Oppimisprosessiin kuuluu ääniluennot ja PP sekä tiedonkeruu tehtävät ja keskustelualueella käytävä keskustelu. PowerPoint esitykseen liitetään linkkejä materiaaleihin.
Teema 4. Moderni aika, muotoilijan ammattikunnan synty
Teeman aikana tutustutaan tyyleihin ja yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin 1920 – nykyaika. Tässä teemassa on omat ääniluennot liittyen Funktionalismiin, Skandinaaviseen muotoiluun 50-60 luvuilla sekä niihin liittyvät PowerPoint esitykset. Tiedonhankintaa ryhmissä sekä keskustelualueen hyödyntämistä. Nykymuotoiluun liittyen tuoteanalyysitehtävä, johon liittyy keskustelu opiskelukavereiden kanssa keskustelupalstalla.
Teema 5. Tiedon soveltaminen
Tässä osiossa reflektoidaan opittua ja sovelletaan opittua omaan ammattiin. Tässä otetaan käyttöön kurssin alussa perustettu blogi. Soveltavana tehtävänä olisi jonkun jo suunnittelemansa tai suunnitteilla olevan tuotteen analysointi visuaalisen historian näkökulmasta.
Välineet
Oppimisalustana olisi Moodle. Pohdittava on mikä se on jos opetusta tarjotaan oppilaitoksen ulkopuolelle. Moodlesta löytyy opetuksen runko ja teemat ja niiden alta oppimistehtävät, keskustelualueet ja ääniluennot ja PP:t teemoittain. Myös tiedotus tapahtuu Moodlen kautta. Ääniluennot olisi nauhoitettu PowerPointilla tai ACP:n kautta. Sosiaalisen median välineenä käytettäisiin blogia, johon opiskelijat tuovat oppimisprosessinsa aikana materiaalia oppimispäiväkirjan tapaan. Opiskelijat myös tutustuvat omaehtoiseen kohteeseen johonkin aikakauteen liittyen ja sen he voivat dokumentoida haluamallaan tavalla (esim. video)ja linkittää materiaalin blogiinsa. Kuvien keräämisessä ja niiden koostamisessa opiskelijat voisivat käyttää esim. Flickr.com sivustoa. PowerPoint esityksiin on linkitetty lähteitä ja mahd. vapaaseen käyttöön tarkoitettua videon pätkiä(esim. LeMill). Näissä pitää muistaa kuitenkin se, ettei lähteitä ole liikaa. Tärkeintä on tiedon prosessointi eikä materiaalin läpi selaaminen tai etsiminen.
Arviointi
Arviointikriteerit ja tavoitteet tulisi olla samansuuntaiset ja ne tulee tehdä selväksi opiskelijalle opiskelun alussa. Myös kaikki arviointiin vaikuttavat asian tulee ilmaista selkeästi. Kustakin oppimistehtävästä olisi hyvä antaa kommentti opiskelijalle tai ryhmälle. Tämä on erityisentärkeää verkkokurssissa. Varsinainen arviointi tapahtuisi opiskelijan blogin avulla: Blogiin opiskelija on koonnut oman oppimisprosessinsa ja liittänyt sinne oppimistehtävät. Tätä materiaalia käydään arvioinnissa läpi. Arviointi on sanallinen ja myös numeroarviointi.
Opintojakson elinkaari, päivittäminen ja haasteet
Opintojaksoa hallinnoin minä itse. Päivitän sitä vuosittain aina opiskelijapalautteen ja oman kokemuksen pohjalta kehittämällä. Opiskelijapalaute voisi olla opintojaksoon liittyvä viimeinen tehtävä Moodlessa.
Aikaa vievää on luentojen äänittäminen (aiemmin opintojakso tapahtui kontaktiopetuksena) . Haasteena on verkkokeskustelujen onnistuminen. Millaisilla kysymyksillä saa oppimisprosessin käyntiin ja mielenkiinnon heräämään. Myös oppimistehtävien rakentava palaute on oltava laadukasta ja oppimista edistävää. Haasteena on aihepiirin laajuus ja siihen liittyvä oppimateriaalin laajuus ja visuaalinen moninaisuus. Opiskelijan aika ei saisi mennä tiedon ja moninaisten visuaalisen materiaalin selaamiseen vaan tiedon prosessointiin. Visuaalinen materiaali toimii parhaimmillaan kuitenkin motivaatio keinona nuorille, jotka ovat tottuneet käyttämään digitaalista mediaa. Myös opintojakson Design on tärkeä asia, että sivut saadaan selkeäksi ja opiskelijoiden oppimista tukevaksi.
Täydennykset asiakäsikirjoitukseen
Ensimmäisenä tavoitteenani opintojakson kehittämisessä verkkototeutukseksi oli keskittyminen välinevalintoihin. Opintojakson sisältö, Visuaalisen alan historia, on sen kaltainen, että sen aikana käsitellään kuvamateriaalia niin opetusmateriaalina, kuin opiskelijoidenkin tuottamina oppimistehtävinäkin. Pohdittavaksi ja selvitettäväksi tulee myös tekijänoikeuskysymykset, varsinkin jos opintojaksoa tullaan tulevaisuudessa tarjoamaan ulkomaisille yhteistyötahoille. Myös se, mikä oppimisalusta on, jos opintojaksoa tarjotaan ulkomaille. Onko olemassa kaksi erillistä toteutusta opintojaksosta, toinen omille opiskelijoille ja toinen kokonaan virtuaalinen ulospäin tarjottava opintojakso. Opiskelijoiden kokoaman oppimispäiväkirjan väline on mietittävä. On varottava, että käytettävien medioiden ja välineiden määrä ei nouse liian suureksi. Olisi löydettävä olennaiset ja pedagogisesti parhaat vaihtoehdot.
Seuraava tavoite on opintojakson rakenteen miettiminen pedagogisesti oppimisprosessia hyvin eteenpäin vieväksi. Opintojakson sisältö on myös laaja ja siihen voi sisällyttää paljon oppimateriaalia. Haasteeksi tulee rajaaminen ja karsiminen sekä Moodle sivujen selkeä rakenne. Toisaalta myös se miten opintojaksosta saa kiinniostavan ja virikkeellisen on mietittävä.
Kolmantena tavoitteena on opiskelijoiden tiedonrakentelua edistävien oppimistehtävien sekä oppimista edistävien verkkokeskustelutehtävien ja aiheiden laadinta.
Valintoja
Sain paljon hyviä vinkkejä välinevalintoihin liittyen. Ensimmäiseksi oppimisalustan valinta, jos opintojaksoa tarjotaan oman oppilaitoksen ulkopuolelle. Tällöin se olisi täysin virtuaalinen opintojakso, joka sisältäisi oppimateriaalia ja oppimistehtäviä, mutta ei sisältäisi sosiaalista kanssakäymistä opiskelijoiden kesken. Oppimisalustaksi tällöin ehdotettiin eXe-editori (http://exelearning.org), jolla tuotettua sähköistä oppimateriaalia voidaan hyödyntää missä hyvänsä oppimisympäristössä. Tähän aion tutustua lähemmin tulevaisuudessa. Tällaisen ulkopuolelle tarjottavan opintojakson laatiminen jää tulevaisuuteen. Siinä voi hyödyntää omille opiskelijoille tarjottavan opintojakson oppimistehtäviä ja oppimateriaalia soveltuvin osin.
Toisena kehittämiskohteena oli opiskelijoiden työstämän oppimispäiväkirjan välinevalinta. Opiskelijat dokumentoivat koko opintojakson blogiin tai wikiin. Sinne kerätään oppimateriaalia sekä liitetään kuhunkin osioon kuuluvaa omaa kuvamateriaalia. Tavoitteena on oman osaamisen kehittäminen ja henkilökohtaistaminen. Opiskelijat voisivat esim. kerätä kuhunkin teemaan liittyviä kuvia esim. omasta ympäristöstään tai matkoilta. Yhtenä tehtävänä on tutustua johonkin erityiseen historiaan liittyvään kohteeseen (esim. museo tai opintomatka), jonka he dokumentoivat blogiiin. Blogia hyödynnetään myös kurssin lopun soveltamisosiossa. Blogina voisi olla esim. vuodatus.net, googlen blogitoiminto. Ehdotettiin kyvyt.fi e-portfoliota. PKAMK:lla on tällähetkellä kokeiltavana kyvyt.fi portfoliotyökalu kesään 2011 asti. Jos se jää oppilaitoksen käyttöön, se voisi olla hyvä vaihtoehto. Sen toiminnot ovat monipuolisemmat kuin tavallisen blogin. Tähän portfoliotyökaluun aion tutustua lähemmin.
Opiskelijoiden kuvamateriaalin kokoamiseen olen ajatellut myös flikr. com sivuja. Kokeilin sitä itse ja se tuntui aika hyvältä. Kuvien kommentointimahdollisuus on myös hyvä.
Oppimateriaalin työstämiseen käytettävien välineiden valintaan sain myös hyviä vinkkejä. Itse ajattelin, että nauhoittaisin luentoja PowerPoint ohjelman nauhoitustoiminnolla (Adope Presenter) tai Adope Captivate ohjelmalla. Kumpaakin täytyy opetella käyttämään. Hyvä vinkki oli myös käyttää Open Office- ohjelmiston PP-esitystä ja sen tallentamista Flash-muotoon. Tällöin saisin lopputuloksena (esim. Moodleen sijoitettavaksi) nettiselaimella klikkailtavan PP-esityksen – käyttäjän ei tarvitse ladata sitä omalla koneelle. Myös Slide Sharen käyttöön täytyy perehtyä. Äänen ja kuvan yhdistämiseen myös Camistase Studio voisi olla tutustumisen arvoinen.
Tekijänoikeus asioihin olen löytänyt jonkun verran lisätietoa, mutta se on asia johon täytyy perehtyä tarkemmin. Kun opintojakso on toteutettu kontaktiopetuksena, on kuvamateriaalia ja videoita on voinut näyttää vapaammin. Kokonaan virtuaalinen toteutus vaatii perusteellisempaa pohdintaa kuvamateriaalin käyttöön liittyen. Myös se miten lukuisat linkkivinkit sijoitetaan oppimisalustalle visuaalisesti selkeästi.
Kommentteja
Pääsin jonkun verran eteenpäin välinevalintojen suhteen. Seuraavaksi täytyy tutustua syvemmin tekijänoikeusasioihin, eXe-editoriin, ääniluentojen tekemiseen ja portfoliotyökaluihin. Seuraavaksi täytyy perehtyä sosiaalisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseen opintojaksolla. Moodle itsessään on siihen hieman jäykkä ja täytyy miettiä voisiko käyttää jotain muuta sosiaalisen median välinettä. Myös Moodle sivujen jäsentäminen selkeäksi on työstettävä. Esim. Moodlen kirja –työkalu voisi olla yksi keino selkiyttää sivuja. Myös sanaston rakentaminen Moodlesivuille oli hyvä ehdotus. Sanasto käsittäisi tietueita esim. arkkitehtuurin tyylisuunnista ja voisi sisältää lyhyitä ääniselostuksia tai kuvaa.
